Sähkövero 2026: paljonko se on, miten se lasketaan ja mitä muuttui
Kun avaat verkkoyhtiön laskun, lähes kolme senttiä (sis. ALV 25,5 %) jokaisesta kilowattitunnista menee suoraan valtiolle. Tämä sähkövero maksetaan kulutuksen mukaan siirtolaskulla, ja kotitalouksien veroluokassa se on nyt 2,325 c/kWh (ALV 0 %) eli 2,917875 c/kWh (sis. ALV 25,5 %), kun huoltovarmuusmaksu nousi huhtikuun alussa. Vuodessa se tarkoittaa tavalliselle asunnolle noin 60-580 euroa (sis. ALV 25,5 %) kulutuksesta riippuen.
Käymme tässä läpi, mistä vero koostuu, kumpaan veroluokkaan kuulut, mitä tänä vuonna muuttui ja miten voit laskea oman veron määrän. Lopuksi selvitämme, miksi vero on niin suuri ja voiko sitä pienentää.

Mikä on sähkövero?
Sähkövero on sähkön valmistevero, josta säädetään sähkön ja eräiden polttoaineiden valmisteverosta annetussa laissa (1260/1996). Sitä on kannettu vuodesta 1997, ja siinä on kaksi osaa, valtiolle menevä energiavero ja huoltovarmuusrahastoon ohjattava huoltovarmuusmaksu. Vero ei riipu siitä, miten sähkö on tuotettu, joten tuulivoima, ydinvoima ja tuontisähkö verotetaan samalla tavalla.
Paljonko on sähkövero?
Veroluokka
Energiavero
Huoltovarmuusmaksu
Yhteensä (ALV 0 %)
Yhteensä (sis. ALV 25,5 %)
Luokka I | 2,24 c/kWh (ALV 0 %) | 0,085 c/kWh (ALV 0 %) | 2,325 c/kWh (ALV 0 %) | 2,917875 c/kWh (sis. ALV 25,5 %) |
Luokka II | 0,05 c/kWh (ALV 0 %) | 0,085 c/kWh (ALV 0 %) | 0,135 c/kWh (ALV 0 %) | 0,169425 c/kWh (sis. ALV 25,5 %) |
Tavallinen kotitalous maksaa aina luokan I mukaista veroa, joten käytännössä kilowattitunnin vero on noin 2,92 senttiä (sis. ALV 25,5 %). Itse energiavero on pysynyt 2,24 sentissä (ALV 0 %) vuodesta 2015, ja viime vuosien nousut ovat tulleet sen rinnalla perittävästä maksusta ja arvonlisäverosta.
Kumpaan veroluokkaan kuulut?
Vero on porrastettu kahteen luokkaan, ja veron luokat määräytyvät sen mukaan, mihin sähköä käytetään, eivät sen mukaan, kuinka paljon sitä kuluu. Kaikki asiakkaat ovat automaattisesti luokassa I, ja luokkaan II pääsee vain yritys, jonka toiminta oikeuttaa siihen.
Luokka I koskee kotitalouksia ja palveluita
Luokkaan I kuuluvat yksityistaloudet, palvelut, julkinen sektori, rakentaminen ja maatalous. Laskuilla ja verkkoyhtiöiden sivuilla tästä käytetään usein nimeä veroluokka 1. Maatalous maksaa veron ensin luokan I mukaan, mutta saa energiaveron palautuksena veroluokkien erotuksen takaisin.
Luokka II on alennettu vero teollisuudelle
Luokan II alennettu vero on käytännössä valtiontukea paljon sähköä käyttäville yrityksille. Siihen ovat oikeutettuja valmistava teollisuus (Tilastokeskuksen toimialaluokituksen TOL 2008 pääluokka C), kaivosmineraalien rikastus, lajiteltujen materiaalien kierrätys ja ammattimainen kasvihuoneviljely. Alempi vero koskee myös suuria, vähintään 0,5 MW:n lämpöpumppuja ja sähkökattiloita sekä syvälämpölaitosten kiertovesipumppuja.
Yritysten pitää itse rekisteröityä Verohallinnon valmisteverotuksen tuensaajarekisteriin ja antaa verkkoyhtiölle kirjallinen vakuutus jokaisesta käyttöpaikasta. Jos yritys on maksanut luokan I veroa, vaikka sillä on oikeus alempaan luokkaan, erotus haetaan takaisin sähköveron palautushakemuksella OmaVerossa kuluvan vuoden lisäksi kolmelta edelliseltä vuodelta. Palautus on luokkien energiaverojen erotus eli 2,19 c/kWh (ALV 0 %), eikä arvonlisäveroa oteta laskelmassa huomioon.
Mitä muuttui tänä vuonna?
Verotukseen tuli kolme muutosta, ja niistä vain yksi koskee kotitalouksia suoraan.
Kaivosten sähkö siirtyi luokkaan I vuoden alussa
Kaivosten louhinnassa käytetyn sähkön energiavero nousi 2,19 senttiä kilowattitunnilta (ALV 0 %), kun toiminta siirrettiin luokasta II yleiseen luokkaan. Kaivosmineraalien rikastus pysyi alemmassa luokassa, mutta sen sähkönkulutus pitää mitata erikseen. Valtio arvioi muutoksen tuovan noin 11 miljoonaa euroa vuodessa.
Huoltovarmuusmaksu nousi huhtikuussa
Kotitalouksille merkittävin muutos oli huoltovarmuusmaksun korotus 0,013 sentistä 0,085 senttiin kilowattitunnilta (ALV 0 %). Korotus tehtiin samaan aikaan, kun uusi huoltovarmuuslaki tuli voimaan, ja sen tuotto ohjataan Huoltovarmuuskeskuksen hoitamaan huoltovarmuusrahastoon. Maksun vuosituoton arvioidaan kasvavan noin 36 miljoonasta noin 92 miljoonaan euroon.
Kilowattitunnilla korotus on 0,072 senttiä (ALV 0 %) eli noin 0,09 senttiä (sis. ALV 25,5 %). Sähkölämmitteisessä omakotitalossa, jonka vuosikulutus on 20 000 kWh, vuoden vero nousee noin 18 euroa (sis. ALV 25,5 %).
Datakeskusten sähkö siirtyi luokkaan I heinäkuussa
Datakeskusten eli konesalien sähkö siirrettiin heinäkuun alussa alemmasta luokasta yleiseen luokkaan, mikä nosti niiden energiaveroa 0,05 sentistä 2,24 senttiin kilowattitunnilta (ALV 0 %). Esimerkiksi ympäri vuoden 10 megawatin teholla toimiva datakeskus maksaa nyt noin 1,9 miljoonaa euroa enemmän veroa vuodessa (ALV 0 %). Valtio arvioi lisätuloksi noin 47 miljoonaa euroa vuodessa. Korotuksen rinnalle valmisteltiin datakeskuksille enintään 30 miljoonan euron veronpalautustukea.
Miten sähkövero lasketaan?
Laskeminen on helppoa, koska vero on kiinteä summa jokaista kulutettua kilowattituntia kohti. Kerro vuosikulutuksesi luokan I verolla 2,325 c/kWh (ALV 0 %) ja lisää päälle 25,5 prosentin arvonlisävero, tai käytä suoraan lukua 2,917875 c/kWh (sis. ALV 25,5 %). Esimerkiksi 5 000 kWh × 2,917875 c/kWh = 145,89 € vuodessa (sis. ALV 25,5 %).
Paljonko vero on vuodessa eri asunnoissa?
Alla oleva taulukko toimii yksinkertaisena laskurina tavallisimmille kulutustasoille.
Vuosikulutus
Tyypillinen asunto
Vero (ALV 0 %)
Vero (sis. ALV 25,5 %)
Lisäys huhtikuun korotuksesta (sis. ALV 25,5 %)
2 000 kWh | Kerrostalokaksio | 46,50 € (ALV 0 %) | 58,36 € (sis. ALV 25,5 %) | +1,81 € (sis. ALV 25,5 %) |
5 000 kWh | Rivitalo tai omakotitalo ilman sähkölämmitystä | 116,25 € (ALV 0 %) | 145,89 € (sis. ALV 25,5 %) | +4,52 € (sis. ALV 25,5 %) |
10 000 kWh | Omakotitalo, osittainen sähkölämmitys | 232,50 € (ALV 0 %) | 291,79 € (sis. ALV 25,5 %) | +9,04 € (sis. ALV 25,5 %) |
20 000 kWh | Sähkölämmitteinen omakotitalo | 465,00 € (ALV 0 %) | 583,58 € (sis. ALV 25,5 %) | +18,07 € (sis. ALV 25,5 %) |
Veron määrä riippuu ainoastaan kulutuksesta, joten sopimustyyppi, sähkön hinta tai myyjän valinta ei vaikuta siihen. Jos siis vaihdat halvempaan sähkösopimukseen, säästät energiassa ja marginaalissa, mutta vero pysyy täsmälleen samana.
Missä vero näkyy laskulla?
Vero on aina verkkoyhtiön siirto- tai verkkopalvelulaskulla, ei sähkönmyyjän laskulla. Sen perii alueesi verkkoyhtiö, esimerkiksi Elenia, Caruna, Helen Sähköverkko tai Vantaan Energia Sähköverkot, joka tilittää sen edelleen Verohallinnolle.
Laskulla vero on yleensä oma rivinsä kilowattituntihintana samalla tavalla kuin siirtomaksu. Rivin nimi vaihtelee verkkoyhtiöittäin, ja siinä voi olla esimerkiksi lyhenne 1 lk. Jos laskussa näkyy muu lyhenne, kuten sähkövero VV1, sen merkityksen voi tarkistaa oman verkkoyhtiön hinnastosta. Kuluttajan ei tarvitse tehdä veroriville mitään.
Miksi sähkövero on niin suuri?
Suurin syy on se, että vero on valtiolle tärkeä tulonlähde. Se tuotti noin 910 miljoonaa euroa vuonna 2024, ja se on suuri osa kaikista energiaveroista. Lähes koko tuotto tulee luokasta I eli kotitalouksilta, palveluilta ja julkiselta sektorilta.
Tiesitkö, että arvonlisävero lasketaan myös veron päälle? Kun 2,325 sentin veroon lisätään 25,5 prosentin ALV, maksat pelkästään sähköveron päälle noin 0,59 senttiä arvonlisäveroa jokaisesta kilowattitunnista.
Taso on myös poliittinen valinta. Energiaverodirektiivin mukainen EU minimitaso on muulle kuin yrityskäytölle 0,1 c/kWh (ALV 0 %), joten Suomen luokan I energiavero on yli 22-kertainen vähimmäistasoon verrattuna. Yrityskäytön minimi 0,05 c/kWh (ALV 0 %) on sen sijaan täsmälleen sama kuin luokan II vero.
Veron hyvät ja huonot puolet
Vero on ennustettava mutta raskas, ja siitä on käyty paljon keskustelua sekä kotitalouksien että elinkeinoelämän näkökulmasta.
Hyvät puolet
Huonot puolet
Tiedät etukäteen, paljonko vero on, sillä se ei riipu pörssisähkön hinnasta | Maksat arvonlisäveroa myös itse verosta |
Maksat saman veron asuinpaikasta ja verkkoyhtiöstä riippumatta | Pienituloiset maksavat sitä suhteessa tuloihinsa enemmän kuin suurituloiset |
Osa tuotosta rahoittaa varautumista kriiseihin | Puhdas ja fossiilinen sähkö verotetaan samalla tavalla |
Omat pienet aurinkopaneelit eivät tuo mukanaan verovelvollisuuksia | Viimeisin korotus kohdistettiin vain sähköön, vaikka sähköntuotanto on pitkälti kotimaista |
Alempi luokka tukee teollisuuden kilpailukykyä | Veroa ei voi kiertää esimerkiksi vaihtamalla sähköyhtiötä |
Miten Suomen vero vertautuu naapurimaihin?
Suomessa vero on sama koko maassa, kun taas Ruotsissa osassa pohjoisen kuntia veroa alennetaan 9,6 äyriä kilowattitunnilta. Ruotsi laski yleisen veronsa vuoden 2026 alusta 36 äyriin kilowattitunnilta (ALV 0 %) eli noin 3,3 senttiä (ALV 0 %), joten se on edelleen Suomen 2,325 sentin tasoa (ALV 0 %) korkeampi. Norja puolestaan laski veronsa vuodeksi 2026 noin 0,6 senttiin kilowattitunnilta (ALV 0 %).
Ero on näkynyt myös investoinneissa. Kun Suomen palvelinkeskusten sähkö verotettiin 2010-luvun alussa samalla tasolla kuin kotitalouksien, naapurimaassa vastaava vero oli vain puoli euroa megawattitunnilta, ja Facebook rakensi ensimmäisen Euroopan palvelinkeskuksensa Luulajaan, jossa edullinen sähkö oli yksi tärkeimmistä houkuttimista.

Mitä tapahtuu ensi vuonna?
Valtiovarainministeri Riikka Purran johdolla laaditussa vuoden 2027 talousarvioesityksessä verotuksen painopistettä siirretään kulutukseen, mutta kotitalouksien verotasoon ei ole tässä vaiheessa ilmoitettu muutoksia. Myöhemmin EU:n energiaverodirektiivin uudistus voi vielä muuttaa vähimmäistasoja.
Voiko veroa pienentää?
Koska vero lasketaan jokaisesta kilowattitunnista, ainoa keino on kuluttaa vähemmän verkosta ostettua sähköä. Ilmalämpöpumppu, sisälämpötilan laskeminen asteella ja vanhojen laitteiden vaihtaminen pienentävät veroa samassa suhteessa kuin kulutusta. Kotitalouden lämpöpumppu ei kuitenkaan pääse luokkaan II, sillä alennus koskee vain vähintään 0,5 MW:n laitteistoja.
Aurinkopaneelit ja pientuotanto
Aurinkopaneelien itse käytetty sähkö on verotonta, koska sitä ei osteta verkosta, joten jokainen omaan käyttöön mennyt kilowattitunti säästää veron ja siirtomaksun.
Oma aurinkovoimala ei myöskään tuo verovelvollisuuksia, jos sen nimellisteho on enintään 100 kVA, mikä riittää käytännössä kaikille kotitalouksille. Isommalla, yli 100 kVA:n laitteistolla tuottajan on ilmoittauduttava Verohallinnon rekisteriin, mutta niin kauan kuin vuosituotanto jää alle 800 000 kWh:n, veroilmoitus riittää tehdä kerran vuodessa. Jos tuotanto ylittää tämän rajan, ilmoitus tehdään joka kuukausi.
Yhteenveto
Sähkövero on kulutuksen mukaan maksettava valtion vero, joka on kotitalouksille nyt 2,917875 c/kWh (sis. ALV 25,5 %). Tänä vuonna vero nousi hieman huhtikuun korotuksen vuoksi ja kaivokset sekä konesalit siirtyivät yleiseen luokkaan. Ensi vuodelle ei toistaiseksi ole tiedossa muutoksia verotasoon.
Onko sinulla kysymyksiä?
Usein kysytyt kysymykset (UKK)

Mika Virtanen Kirjoittaja
Mika Virtanen on suomalainen sähkömarkkinatutkija, SEO-asiantuntija ja Pörssisähkön Hinta -yrityksen perustaja. Hänen päätavoitteenaan on tarjota reaaliaikaisia sähkön hintoja, yritysten sopimuksia, käyttäjäkokemuksia eri yritysten kanssa sekä aitoja arvosteluja kuluttajilta, jotka käyttävät eri yritysten sopimuksia Suomessa.

